Pelkoa, sairautta kun kerta on liikaa
Ei tunnetta minussa ja kosketus tappaa

Valon tiellä mustempaa kuin tiedettiin

Paha sisällä, montako kertaa kuolemma vielä
Ennenkuin löytää takaisin
Matkojen päässä puhtaalta tieltä
Hymyillen petän itsenikin

Kuoren alla inhoa kun saarretaan nurkkaan
Alaston ja valmiina ottamaan vastaan

Kun kerta toisensa jälkeen kaatuu kuitenkin