Rannan kailasaareen
Tyttö vehnän vaalee
Liekin lailla huiviaan heiluttaa

Vastapäiseen rantaan
Tyyni vesi kantaa
Puheen sorinat ja naurunremakan

Tavallisen tyttö, tavallisen poika
Tavallisen lailla tahtoo ahertaa
Ei kanna synnin säkkiä sydän syvää pläkkiä
Elokuu on hopiaa, haaveita vaan

Käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
Vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
Suojaan kaikelta

Lahden taakse poukaman
Näet heidän soutavan
Ukkoslinnut huutaa jo taivaalla

Myrskypilvet riehuvat
Aallot alla kiehuvat
Maailma se muuttuu, meitä keinuttaa

Tavallisen tyttö, tavallisen poika
Tavallisen lailla tahtoo ahertaa
Paljain jaloin kulkevat, polun pohjat tuntevat
Yläalamäkeä päivät olla saa

Käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
Vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
Suojaan kaikelta

Käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
Vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
Suojaan kaikelta

Käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
Vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
Suojaan kaikelta

Onnen sepän takomat
Sattumat ja salamat
Koskaan ei voi tietää, kummanko saa

Jos rakkaus on lakia
Onni suuri avara
Lukemattomat tähdet kimaltaa taas

Tavallisen tyttö, tavallisen poika
Tavallinen lailla tahtoo ahertaa
Leivän reikä levenee elon eväät kevenee
Mitä minä saan – ollahan ny vaan

Käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
Vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
Suojaan kaikelta

Käden tyttö ojentaa ja vielä onnensa saa
Vastaan juoksevan kietoo lämpöön syliin
Suojaan kaikelta